Melko rankkoja päiviä tässä, tämä ja eilinen. Remontissa venyi eilen kahdeksaan. Tänäänkin piti mennä paikalle, mutta ei onneksi ollut juuri hommia tehtävänä. Ei jaksaisikaan. Vielä on tänään tehtävä kierros kaupassa ja talolla jääkaapin täyttämiseksi. Huomaa, ettei oikein jaksaa ja että alkaa mennä yli, kun nukkumisrytmi häiriintyy. Heräilin joskus kuuden aikaan, enkä saanut enää sen jälkaan unta. Kahvilla voi kompensoida väsymystä seuraavan yön nukahtamisen kustannuksella. Onneksi nuo lääkkeet väsyttävät niin paljon, että nukun kuitenkin kohtuullisesti. Pelottaa vain tuo rytmin häiriintyminen.

Väsymys on jännä juttu, se saa ihmisen niin jotenkin yksituumaiseen tilaan. Kaikki mahdollisuus keskittyä useampaan kuin yhteen asiaan kerrallaan katoaa ensin. Seuraavaksi alkaa kai hävitä siis toinoin - mitä olinkaan ajattelemassa - keskittymiskyky. ja ärtyy helpommin joka hemmetin asiasta. Lopuksi voi tuijottaa vain suoraan eteensä puoliunessa lievästi horjuen.